BLOGI: Mitä videoanalyytikko tekee jalkapallojoukkueessa?

Videoanalyysi on tärkeä osa nykyaikaista huippujalkapalloa. Suomen U19-maajoukkueessa aloitti maaliskuun leirillä uusi osaaja, kun Jouko Kylmäoja hyppäsi Juha Malisen taustaryhmään. Mikä Joukon rooli on ja miten hän on alalle päätynyt? Annetaan puheenvuoro diplomi-insinöörille, jolla on 20 vuoden kokemus IT-alalta sekä muun muassa UEFA B-tason koulutus jalkapallovalmentamisesta.

Vuosi 2015 oli jonkinlainen käännekohta urallani. Huomasin Palloliiton sivuilta, että Henri Lehto hakee Palloliitolle videoanalyytikoita. Mietin pitkään, että riittääkö aikani uuteen asiaan panostamiseen. Olen toiminut juniorijalkapallon saralla useissa erilaisissa tehtävissä, kokemusta löytyy niin valmentajan, valmennuspäällikkön, talenttivalmentajan kuin seuran johtokunnan tehtävistä, ja olen pitkään tehnyt töitä myös AC Oulun mediapuolella. Pistin kuitenkin ”Henkalle” hakemuksen sisään, enkä hetkeäkään ole päätöstä katunut. Olen saanut olla mukana todella mielenkiintoisissa projekteissa junioripuolella, miesten tasolla ja viimeisimpänä Suomen poikamaajoukkueissa.

 

Koen olevani etuoikeutettu, sillä saan tehdä töitä sellaisten herrojen kuin Juha Malinen, Jari Litmanen, Marko Rajamäki ja Teemu Tainio kanssa. On ollut ilahduttavaa huomata, että vaikka Juhakaan ei ihan eilisen teeren poikia ole, suhtautuu hän uuteen teknologiaan suurella mielenkiinnolla ja käyttää sitä aktiivisesti. Hän ei suhtaudu siihen orjallisesti, vaan pystyy poimimaan sieltä ne parhaat palat ja käyttää niitä oman, vankan valmennusosaamisensa tukena. 

 

Minulla on tottakai omat näkemykseni jalkapallosta, mutta tässä roolissani on tärkeää jättää niitä hieman taka-alalle. Tehtäväni on löytää pää- ja apuvalmentajien ideoista se punainen lanka. Kuka tahansa pystyy jaottelemaan yhden jalkapallo-ottelun miljoonaan videoklippiin, mutta säästämme valmentajan aikaa, kun niitä onkin vähän maltillisempi määrä ja oikeista, valituista teemoista.

 

Ensimmäinen käytännön asia ennen maaotteluleiriä on vastustajan scouttaus. Sen hoitavat pää- ja apuvalmentajat, mutta minun tehtäväni on koostaa valmennustiimin löydökset visuaaliseen muotoon. Niitä klippejä ja otteita leirin harjoituksista käydään pelaajien kanssa läpi tapahtuman palavereissa. Ottelun alla aikaa täytyy käyttää myös kuvausolosuhteiden tarkistamiseen. Yleensäottaen moderneilla stadioneilla kuten Telia 5G Areenalla Helsingissä ei ole mitään ongelmia olosuhteiden kanssa, mutta aina vieraspeleissä eivät työskentelytilat ole aivan tiptop. Yritän pelata olosuhdeasiat kuitenkin aina varman päälle. Mukanani kulkee aina kaksi läppäriä, kaksi kameraa, useita akkuja ja niin edelleen.

 

Pelin aikana kuvaan vasemmalla kädellä ja oikealla ”tägään” tilanteita koneelle. Puoliaikojen välisen tauon alkaessa kiikutan klipit valmennustiimin tueksi koppiin. Viimeksi U19-poikien Sveitsi-pelissä esimerkiksi Marko Rajamäki halusi katsoa kulmatilanteiden puolustamista - pystyimme tarkistamaan asiat nopeasti videolta, ja valmennus ehti käydä asiat läpi pelaajien kanssa. 

 

Tägään matsin aikana molempien joukkueiden pelinavaamiset, rakenteluvaiheen pelaamisen, murtautumiset, maalintekoyritykset, erikoistilanteet, prässäämisen kentän eri osa-alueilla, sekä omasta pelistämme harjoituksissa käytyjä pelillisiä asioita. Näiden lisäksi puoliajalla on tarjolla molempien joukkueiden erikoistilanteet sekä tietenkin maalit. Työ jatkuu vielä pelin jälkeenkin, sillä kaikki klipit pitää kahlata läpi ja etsiä sieltä ne parhaat suoritukset. Pelaajille näytettäviin koosteisiin sitten lisäillään vielä hieman kromia ja kiillettä, ja koostetaan oikeat asiat valmennuksen esitettäviksi.

 

Olen ollut maajoukkuetoiminnassa mukana vasta maaliskuusta. Sain kuitenkin kokea jo ensimmäisessä U21-maajoukkueen tapahtumassa hienoja onnistumisen tunteita. Oli ilo seurata kuinka joukkue oli pystynyt sisäistämään ydinasioita Malisen ajamasta pelityylistä pelin eri osa-alueilla. Hieno 2-0-vierasvoittomme lämmitti mieltä! Myös U19-vuotiaiden pelissä Sveitsiä vastaan oli selkeästi nähtävissä teemojen mukaista toimintaa niin hyökkäys- kuin puolustuspelissä.

 

Kaiken videoanalyysin ympärillä pyörivän hypen keskellä täytyy aina muistaa, että videoanalyysi on kuitenkin aina vain työkalu. Siitä ei saa tulla itse tarkoitus. Pelaajien kanssa toimintaa, kommunikaatiota, ohjausta ja opettamista ei paraskaan videoanalyysi yksin voi korvata. Tulevat futistähtemme ovat tottuneita liikkuvan kuvan käyttöön ja olen ymmärtänyt, että he ovat kiinnostuneita näkemään pelaamistaan. Pelaajille asioiden omaksuminen on helppoa pelin ytimestä otettujen videoleikkeiden tarjoaman informaation kautta.

 

Henkka Lehto on edelleen Suomen analyytikkojoukkueemme kapteeni. Kaiken kaikkiaan maajoukkueiden videopuolen toiminta on vielä aika alkuvaiheessa. Takana ei Palloliitossa ole vielä kovin montaa vuotta järjestelmällistä tekemistä. Minun toimenkuvaani kuuluu valmennustiimin auttamista tämän hetken ottelujen parissa, mutta Henkka työskentelee enemmän myös itse otteluanalyysien parissa. Tuolta puolelta on toivon mukaan tulevaisuudessa odotettavissa mielenkiintoisia kehitysaskelia, ja hieman erilaisia työkaluja valmennustiimin tueksi.

 

Pelin ymmärrys on yksi asia missä haluan kehittyä koko ajan. Toinen ihan konkreettinen tavoitteeni on työskentelynopeuden parantaminen, sitä tulee koko ajan tekemisen ja rutiinin myötä. Olen seurannut mielenkiinnolla, kun muutamat Oulun seudun start up -yritykset ovat tuoneet konenäköajattelua urheilun puolelle. Kärppien jääkiekon mestaruusjoukkue on sitä jonkun verran jo käyttänyt menneellä kaudella. 

 

Konenäön ja tekoälyn puolelta voisi olla tarjolla uusia työkaluja myös jalkapallon puolelle automaattiseen analyysiin. Tekoälyjärjestelmä vähentäisi mekaanista työtä ainakin osittain - automaattisesti reaaliajassa tuotetut klipit pelin eri tilanteista vähentäisivät napin painamisen tarvetta ja vapauttaisivat aikaa entistä enemmän sen punaisen langan etsimiseen.

 

Jouko Kylmäoja

Videoanalyytikko

Suomen U19- ja U21-maajoukkueet