BLOGI: EM-lopputurnaus toimittajan työkenttänä

U19-poikien EM-lopputurnaus toi Vaasaan ja Seinäjoelle myös laajan joukon mediaa. Paikallinen valtamedia oli toki vahvasti mukana ja kokenut toimittaja Harri Puhakainen tuttu näky niin lehdistötilaisuuksissa, harjoituskentillä kuin tietysti lopputurnauksen otteluissa.

Kirjoittaja on urheilutoimittajana I-medioissa, joka julkaisee muun muassa maakuntalehtiä Ilkkaa Seinäjoella ja Pohjalaista Vaasassa.

****

Vaasaan ja Seinäjoelle tullut EM-lopputurnaus oli iso tapahtuma siinä mielessä, että vastaavanlaisia ei näille leveysasteille ja kaupunkeihin kovin usein ole mahdollisuus saada.

Maakuntalehdille tai -medioille paikalliset asiat ovat siinä mielessä tärkeitä, että valtakunnallisen median uutiskynnys niissä ylittyy hyvin harvoin. Kaupungeilla ja maakunnilla oli siis loistava tilaisuus saada näkyvyytä paitsi valtakunnallisesti myös kansainvälisesti. Meille mediana taas oli sijaintipaikkamme myötä ainakin jonkinmoinen etulyöntiasema.

Kisat näkyivät eri kanavissamme tietysti heti niiden varmistuttua, mutta varsinaisesti enemmän lohkoarvonnan jälkeen toukokuun lopulla.

I-medioiden (Pohjalainen ja Ilkka) urheilutoimituksessa kaksi henkilöä irroitettiin työvuorojensa mukaisesti kisatoimittajiksi. Pahaksi onneksi toinen sairastui lähes koko kisojen ajaksi ja niukista resursseista sitten järjesteltiin korvaajia.

Olin itse töissä kisoja edeltävän viikon ja koko kisojen ajan, mutta kuitenkin normaalit vapaapäiväni pitäen. Matkustuskeikoilla olemme yleensä työssä joka päivä koko matkan keston, mutta nyt ratkaisu oli tämä.

Jalkapallo poikkeaa mielestäni aika tavalla muista urheilutapahtumista mediasuosion osalta.

Toimittajan näkökulmasta asiat eivät jalkapallotapahtumissa ole mitenkään helppoja. Yleensä haastateltavia saa vähän ja harvoin eteensä. Myös oman ja vastapuolen kielitaidon puute luo tilanteisiin omat ongelmansa.

Nämä kisat jatkoivat pääsääntöisesti samaa ”niukkaa” linjaa Suomen joukkue poislukien. Englanti ja Norja olivat aktiivisimmat osittain varmasti kielitaidon vuoksi, mutta esimerkiksi Norjan suurin tähti, Molden Erling Braut Håland ei tullut median eteen ennen suomelle tärkeää Norja-peliä. Loppuottelun mediainfossa Portugali marssitti pelaajaksi Diogo Queirósin todennäköisesti kielitaidon vuoksi, sillä hän ei pelannut finaalissa lainkaan.

Muiden maiden mediavastaavat eivät olleet itse millään lailla aktiivisia ja yhteydenottoihinkin vastattiin kuka milläkin aikataululla.

Suomi sen sijaan hoiti päävalmentajaa myöten median huomioonottamisen kiitettävästi. Pääasiassa saimme ideamme ja työmme läpi, vaikka ne tulivat lyhyelläkin varoitusajalla. Samaten joukkueen jäsenet olivat median käytettävissä vähintäänkin riittävästi.

Kun kisat eivät Suomen osalta menneet tuloksellisesti tavoitteiden mukaisesti, ei se mediakäytttäytymisessä näkynyt milään tavalla. Aika usein tappion luomat ikävät tunteet heijastuvat median työntekijöille niin, että pelaajilla tai valmentajilla ei ole mitään tai vain hyvin vähän kommentoitavaa.

Kaiken kaikkiaan median kannalta pikkukaupungissa pidettävät urheilutapahtumat ovat ihanteellinen työtehtävä lyhyiden matkojen ja siirtymisten vuoksi. Aikaa ja energiaa säästyy matkustamisen sijaan varsinaiseen työtehtävään.

Suuriin jalkapallotapahtumiin verrattuna myös median vähyys auttaa omien töiden tekemisessä. Olen itse ollut toimittajana vuoden 2006 MM-kisoissa, 2008 EM-kisoissa ja 2007 mestarien liigan loppuottelussa muiden pienempien tapahtumien lisäksi. Noissa kilpailuissa mediaa on työtehtävissä niin paljon, että ei voi sanoa työn sujuvan kovin helposti. Suomalaiselle toimittajalle jalkapallon arvokisoissa jää usein ainoaksi mahdollisuudeksi siteerata henkilöitä jonkun muun maan median saamilla kommenteilla. Noissa edellämainituissa kilpailuissa näin yhteensä 17 ottelua ja yhden kerran onnistuin saamaan lipun mixed xonelle haastattelemaan pelaajia.

Siinä mielessä U19-EM-lopputurnaus oli harvinaista herkkua jalkapallosta kirjoittavalle toimittajalle.

Toiveeni ennen kisoja oli saada jonkun tulevan maailmantähden haastattelu videolle jossakin Vaasan harjoituskentistä. Sillä olisi ollut paljon käyttöä joskus tulevaisuudessa. Toimitusresurssien ja joukkueiden mediakäytäntöjen vuoksi se ei onnistunut. Se vähän harmittaa, mutta on silti hyvin tuttua jalkapallon mediaympyröissä. Suomalaispelaajista se onnistui, joten toivotaan, että jostakin, tai useammasta, heistä tulee vielä kansainvälisiä suurpelaajia.

Harri Puhakainen